Panu Rajalan uutuusteos valottaa herkän taiteilijan taustoja: Sydämistynyt Eino Leino halusi liittyä Viron tasavaltaan

 

Kirjailija, filosofian tohtori, Sillanpää-oopperan libretisti, Panu Rajala on kirjoittanut tuotteliaasti elämäkertoja Suomen historiaan vaikuttaneista henkilöistä.

  • Panu kirjoittaa nopeampaa kuin lukija pystyy lukemaan, arkkitehti Matti Huusari tokaisi hymyillen Hämeenkyrön kotiseutumuseossa pidetyssä Kirjakahvilassa.

Tapahtuman aiheena oli Rajalan uusin teos runoilijana parhaiten tunnetusta Eino Leinosta. Leino oli myös kirjailija, lehtimies ja kriitikko.

  • Kun jollekin alalle ryhtyy, niin kysyntää alkaa tulla. Kustannusyhtiössä mietittiin kuumeisesti kenestä pyytävät seuraavaksi elämäkertaa. Eino Leinosta on tehty aiemmin elämäkertoja, mutta viimeisimmästä on neljännesvuosisata. Pidän parhaana Leinon ystävän ja rakastetun L. Onervan kirjoittamaa teosta. Se on syvällistä analysointia, mutta kieltämättä rakastajan kirjoittamana puolueellinen, Rajala sanoo.

Nylundin päiväkirja

Rajala kertoo löytäneensä uusia puolia Leinosta. Yksi niistä liittyy kuvanveistäjä Felix Nylundin päiväkirjamerkintöihin.

  • Nylund asui Leinon kanssa sisällissodan aikaan. Siinä missä Leino näki valkoiset Suomen kansan vapauttajina, Nylundin päiväkirjoista sai jopa tragikoomisia viitteitä kansakunnasta. Nylundin mukaan Suomen kansa oli 1918 järjiltään. Päiväkirjamerkinnät antoivat Leinon merkintöihin nähden hyvää ristivalotusta.
Panu Rajala


Leino halusi irtautua Suomesta

Sodan jälkeen 1920-luvulla Leinon teosten myynti lähti laskuun ja Rajalan mukaan Leinon ”henkinen kompassi” meni silloin sekaisin.

  • Hän sydämistyi, terveys alkoi reistailla ja kyllästyminen Suomeen näkyi muun muassa presidentti K. J. Ståhlbergille kirjoitettuna anomuksena päästä irti Suomen kansalaisuudesta ja liittyä Viron tasavaltaan.

Rajala kuvaa hauskasti Leinon tragikoomista retkeä Viroon.

  • Virossa Leinoa palvottiin ja hänet haluttiin sinne esiintymään. Alkoholismiin taipuvainen taiteilija halusi tehdä vaikutuksen ja liittyi jopa raittiusliittoon innoittaakseen itseään selväpäiseen esiintymiseen. Lähtiessään Viroon Leino laittoi konjakkipullon kuitenkin povitaskuunsa ”vain varmuuden vuoksi”. Virossa taas kirjailijakollegat olettivat, että kieltolain Suomesta tuleva kirjailija haluaa juoda alkoholia mielin määrin. Reissu meni kuitenkin lopulta ihan hyvin, kiitos Leinon vankan tukijoukon, jotka pitivät huolta, ettei ylilyöntejä alkoholin käytössä ilmene, Rajala kertoo.
Kirjakahvilassa.


Rajala ratkaisi kuolinsyyn
Media on jo nostanut esiin Rajalan ratkaisseen 47-vuotiaana kuolleen Eino Leinon kuolinsyyn: sylisperäisen vatsataudin.

  • Syy on tähän asti ollut arvoitus, sillä pitävät todisteet ovat puuttuneet. Löysin Leinon henkilääkärin Väinö Lindénin kirjaaman merkinnän kuolinsyystä L. Onervan elämäkerran marginaalista ja tätä todistetta tunnutaan pidettävän pitävänä.

Boheemia elämää viettäneelle Leinolta mitallinen runous syntyi Rajalan mukaan helposti.

  • Leinolla oli valtava muisti, joka oli hämmästyttävin piirre hänen luovassa innossaan. Leino oli tuottelias eikä hän viimeistellyt tekstejään.

Miten Leino pärjäisi nykyaikana?

  • Ei pärjäisi missään nimessä. Nyt eletään niin siistiä, terveellistä ja ”hampaatonta aikaa”, että boheemi, alkoholiin taipuvainen taiteilija olisi kauhistus.

Panu Rajala. Virvatuli. Eino Leinon elämä. Kirjamyyntiin tästä linkistä. 

Teksti ja kuvat Vilja Pylsy

Rajalan tuoreimmat teokset Eino Leinon ja I. K. Inhan elämäkerrat.