Lehdistötiedotteet

Sillanpää-ooppera, F. E. Sillanpään Seura ry

julkaisuvapaa tiedote

Torikan unelma toteutuu Bjurströmin ohjaamana

Waltteri Torikan ideasta lähtenyt Sillanpää-ooppera etsii laulajia ja hirsiä

 Oopperadebyyttinsä lavastajana Sillanpää-oopperassa tekevä taiteilija ja maanviljelijä Osmo Rauhala on suunnitellut Myllykolun Kesäteatterin lavan täyttävän hirsinäyttämön. Oopperaohjaajana debytoiva Marco Bjurström haluaa Nobel-kirjailija F. E. Sillanpäästä kertovaan oopperan kuoron, joka ei vain laula. Oopperan työryhmä etsiikin laulajia kuoroon ja hirsiä lavastukseen.

 Hämeenkyrössä ensi-iltansa 22. heinäkuuta saavalle Seppo Pohjolan säveltämälle oopperalle kootaan oma kuoro yksittäisistä laulajista.

– Kuoro tulee olemaan aktiivinen. Ei vain lauleta, vaan myös liikutaan näyttämöllä. Koelaulutilaisuus järjestetään 25. syyskuuta Hämeenkyrössä. Toivottavasti saamme mukaan eri-ikäisiä naisia ja miehiä tekemään vapaaehtoistyötä tällä tavalla. Ilmoittautukaa rohkeasti tilaisuuteen ja tulkaa sankoin joukoin, Bjurström innostaa.

– Keräämme kuoron vapaaehtoisista, koska haluamme tuoda esiin alueen lahjakkaita laulajia. Kuorolaiset taas saavat kokemusta oopperan teosta hyvässä tiimissä, taiteellinen johtaja ja nuorta Sillanpäätä esittävä Waltteri Torikka jatkaa.

Hirret kuvaamassa ahdistusta

Lapsen ja vaimon kuolema, talvisota, Nobel-palkinto, Sillanpään marssilaulu, holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö, pika-avioliitto sihteerin kanssa ja siitä seurannut avioero romahduttivat F. E. Sillanpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan Helsinkiin.

”Muki ja kannu vettä. Hahhahhahhaa… Jos minä tänne kuolen, pankaa lehteen että… Sillanpää menehtyi juotuansa liikaa vettä! Kuka ryhtyi näin julmaan leikkiin? Suomen suurin kirjailija, teljettynä hullun koppiin. Ainoastaan siitä syystä, että hän nauttii elämästänsä vähän liikaa. Onko täällä ketään. Tulkaa avaamaan!”, muun muassa näillä sanoilla filosofian tohtori Panu Rajalan kirjoittamassa oopperalibretossa kuvataan Sillanpään ajatuksia pakkohoidossa.

Kammion sairaala on oopperan juonessa ja lavastuksessa keskeinen elementti.

– Kammio kuvaa Sillanpään ahdistusta, joten se tehdään mustan riihen kaltaiseksi tilaksi. Riihet olivat yleensä ikkunattomia ja hiukan pelottaviakin hirsirakennuksia. Lapset uskoivat niissä asuvan kummituksia ja menninkäisiä, Osmo Rauhala kertoo.

Rauhalan mukaan lavastusmateriaalina käytetään tummunutta hirttä, säkkikangasta ja harmaan eri sävyjä, jotka muovasivat suomalaisen kylämaiseman 1900-luvun alussa. Koko näyttämöalue rakennetaan hirsirakenteista. Oopperan työryhmä etsii purettavia hirsirakennuksia oopperan lavasteiksi.

– Tarvitsemme ensisijaisesti valmiiksi tummunutta mustaa hirttä. Vanhaa lautaa tarvitaan myös jonkin verran. Toivottavasti ihmiset aktivoituvat ilmoittamaan meille sopivia kohteita, Rauhala pyytää.

Entisaikana viljan kuivaus ja puinti suoritettiin riihessä. Maataloudella oli keskeinen elementti suomalaisten elämässä, sillä syksyllä kerättävä viljasato määritti koko seuraavan vuoden elämänlaadun. Maatalous ja maaseudun ihmisten elämä tulee hyvin esiin Sillanpään romaaneissa. Muun muassa sisällissodan taustoja selvittävän Hurskaan kurjuuden alkulehdillä on kuvausta katovuosista. F. E. Sillanpään ymmärrys ja kuvaus maaseudun ihmisten elämästä oli myös yksi peruste Nobel-palkinnossa, vaikkei Sillanpää itse koskaan maatöitä tehnytkään.

– Hirsielementtien tarkoitus on kunnioittaa vanhaa aikaa ja nostaa esiin suomalaista maaseutua. Sitä, miten nykyaika näkyy lavastesuunnitelmassa, emme vielä paljasta, Rauhala päättää salaperäisesti.

 

Kuvamateriaalia: http://www.fesillanpaa.com/fi/pressikuvat/

Lisätietoa: www.fesillanpaa.com

toiminnanjohtaja ja tuottaja Vilja Pylsy, p. 044 363 3344, vpylsy@gmail.com

 

Julkaisuvapaa

Marco Bjurströmin ja Osmo Rauhalan oopperadebyytti

 

Baritoni Waltteri Torikka astui ensimmäisen kerran Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään synnyinkodin miljööseen Myllykolun Kesäteatteriin Hämeenkyrössä, kesällä 2011. Torikka näki, että Sillanpää ansaitsee oman oopperansa. Hän soitti Sillanpää-asiantuntija Panu Rajalalle ja oopperan myönteiset ensiaskeleet oli otettu. Paras esityspaikka olisi Sillanpään miljöö, historiallinen maisema, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti Suomen ainoan Nobel-kirjailijan tuotannossa. Nyt samoissa maisemissa kulkee Waltteri Torikka, oopperan taiteellinen johtaja, joka esittää nuorta Sillanpäätä. Seppo Pohjolan säveltämä, valtakunnallisesti merkittävä ooppera tulee olemaan yksi Suomi100-juhlavuoden kohokohdista.

Sillanpään ainutlaatuinen elämä ja oopperan esityspaikka vaativat erityistä työryhmää. Torikan ensimmäisen taiteellisen johtajuuden lisäksi oopperassa debytoikin kaksi henkilöä yhtä aikaa: Marco Bjurström ohjaajana ja koreografina sekä Osmo Rauhala lavastajana.

F. E. Sillanpää

Boheemi, menestynyt, mutta myös pilkan kohteeksi joutunut F. E. Sillanpää (1888-1964) eli uskomattoman elämän. Hän ponnisti köyhistä oloista Nobel-kirjailijaksi ja kansalliseksi symbolihahmoksi talvisodan kynnyksellä.

Taiteellinen intohimo suisti hänet kuitenkin syviin kriiseihin ja kohotti korkeimpaan kunniaan, mitä seurasi henkinen romahdus. Sillanpään elämässä on edellytykset ainutlaatuiseen oopperateokseen. Hän sai Nobel-palkinnon, kirjoitti monia romaaneja (mm. Hurskas kurjuus ja Nuorena nukkunut), koki  sisällissodan, lapsen ja vaimon kuoleman, velkakierteen ja alkoholismin. F. E. Sillanpään radiopakinat ja esiintyminen koko kansan Taatana olivat  kirjailijan viimeinen ponnistus parrasvaloihin. Hän käytti mediaa persoonallisella tavalla pakinoidessaan ja vaikutti samalla suomalaisten joulunvieton perinteisiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Sillanpään esikoisromaanista ”Elämä ja aurinko”. Teos oli aikanaan seksuaalimoraaliltaan hyvin radikaali, ja kirjailijaa syytettiin jopa pornografiasta.

Sillanpää-oopperaa ovat tukeneet seuraavat tahot: Leader Joutsenten Reitti ry, Taiteen Edistämiskeskus ja Pirkanmaan Kulttuurirahasto.

 

Sillanpää-oopperan työryhmä

Säveltäjä Seppo Pohjola

Libretto: fil. tri., kirjailija Panu Rajala

Ohjaus ja koreografia: ohjaaja, koreografi, innostaja Marco Bjurström (Bjurströmin ensimmäinen oopperaohjaus ja -koreografia)

Taiteellinen johtaja ja nuoren Sillanpään roolissa baritoni Waltteri Torikka (Torikan ensimmäinen taiteellinen johtajuus)

Lavastesuunnittelu: taiteilija, maanviljelijä Osmo Rauhala (Rauhalan ensimmäinen oopperalavastus)

Vanhan Sillanpään rooli: baritoni Sauli Tiilikainen

Siikrin, F. E. Sillanpään vaimon rooli: sopraano Helena Juntunen

Orkesteri: TampereRaw kapellimestarinaan Petri Komulainen

Äänimaailman suunnittelu ja tuotanto: Tomi Pietilä, TomFloor Productions / Akun tehdas

Toiminnanjohtaja, tuottaja: Vilja Pylsy

 

Lisätietoja: www.fesillanpaa.com

———————————————————————–

Sillanpää-ooppera / F. E. Sillanpään Seura ry

julkaisuvapaa

Marco Bjurström oopperadebyytistään:

”Ei minua pelota tuleva, vaan sopivalla tavalla jännittää”

 

Seppo Pohjolan säveltämä ooppera on inhimillinen kuvaus Suomen ainoasta Nobel-kirjailijasta,
F. E. Sillanpäästä. Teos kantaesitetään kesällä 2017 Sillanpään synnyinkodin miljöössä, Myllykolun Kesäteatterissa, Hämeenkyrössä. Idea oopperasta lähti baritoni Waltteri Torikalta hänen käydessään ensi kertaa Myllykolussa vuonna 2011.

Sillanpää-oopperan ohjaaja-koreografi Marco Bjurströmin mielestä ooppera on taidemuotona merkittävä.

– Oopperalla on erittäin vahvat perinteet, mikä on hyvä asia, mutta toisaalta hidaste genren uudistumiselle. Esimerkiksi minä ja Osmo Rauhala teemme ensimmäistä oopperaamme, joten meidän on helppo lähestyä genreä ”sopivasti ulkopuolisina”.

Bjurström pitää oopperadebyyttiään kiinnostavana.

– Ei minua pelota tuleva, vaan sopivalla tavalla jännittää. On todella kiinnostavaa tehdä oopperaa Sillanpäästä juuri hänen synnyinkotinsa miljööseen, Myllykolun Kesäteatteriin. Miljöö on hyvin mielenkiintoinen, sillä se ei ole tilana neutraali, Bjurström vastaa.

Marco Bjurström nostaa Seppo Pohjolan sävellyksen merkittäväksi peruskiveksi luomistyössä.

– Koska meillä on kantaesitys, kaikki on aloitettu alusta työryhmän sisällä. Sekin on hedelmällistä ja inspiroivaa.

Säveltäjä Seppo Pohjola on miettinyt sävellystyössä ihmisten alitajuista käytöstä.

– Parhaimmillaanhan ooppera on silloin, kun tekstin ja musiikin yhdistelmä, on enemmän kuin osiensa summa. Yritän musiikilla kaivautua sanojen taakse, henkilöiden alitajuisiin vaikuttimiin, joten olen eräin paikoin käyttänyt orkesterissa musiikillisia alluusioita, Pohjola summaa.

Oopperan lavastesuunnittelija Osmo Rauhala käy lavastesuunnitelmassaan vuoropuhelua perinteiden ja nykyajan kanssa.

– Lavastuksen kokonaisnäkymä on maanläheinen ja luonnon materiaalien sävyttämä, kuten se maalaismaisema, jota ooppera kuvaa.  Yksityiskohdat ja rytmitys tulevat olemaan kuitenkin 2000-lukua, Rauhala tiivistää.

Oopperan äänimaailma toteutetaan poikkeuksellisella tavalla.

Oopperan musiikin soittamisesta vastaa TampereRaw-orkesteri kapellimestarinaan Petri Komulainen. Musiikki toistetaan esityksissä monikanavaäänenä.

F. E. Sillanpään 1939 saamassa Nobel-palkinnossa korostettiin hänen syvällistä ihmis- ja luonnonkuvaustaan. Sillanpää kirjoitti hyvin yksityiskohtaisesti maalaismaisemasta. Monikanavaäänellä luodaan kuulijan ympärille illuusio luonnon keskellä olevasta tilasta.

–  Mielestäni monikanavaääni kuuluu myös oopperaan, koska tekniikan ansiosta voidaan luoda illuusio jostain muusta paikasta tai ajasta kuin se missä juuri sillä hetkellä ollaan. Yleisö ei ole pelkän näyttämön suunnasta tulevan informaation ja vallitsevan saliakustiikan varassa. Kun puhutaan äänitehosteista ja dialogista, kuulija on tapahtumien keskipisteessä, oopperan äänisuunnittelija TomFloor Productions’in Tomi Pietilä valottaa.

Pietilän mukaan poikkeuksellista on myös se, että monikanavaääntä tuodaan oopperassa ulkoilmateatteriin.

– Oopperan työryhmän lahjakkuuden määrä on niin suuri tässä produktiossa, että tästä ei voi tulla muuta kuin menestys, Waltteri Torikka tiivistää.

 

Sillanpää-oopperaa ovat tukeneet seuraavat tahot: Leader Joutsenten Reitti ry, Taiteen Edistämiskeskus ja Pirkanmaan Kulttuurirahasto.

Oopperan lipunmyynti alkaa 3.5. klo 11.00., www.fesillanpaa.com

 

Sillanpää-oopperan lehdistötilaisuudessa esiteltiin alla oleva työryhmä

Säveltäjä Seppo Pohjola

Libretto: fil. tri., kirjailija Panu Rajala

Taiteellinen johtaja ja nuoren Sillanpään roolissa baritoni Waltteri Torikka (Torikan ensimmäinen taiteellinen johtajuus)

Ohjaus ja koreografia: ohjaaja, koreografi, innostaja Marco Bjurström (Bjurströmin ensimmäinen oopperaohjaus ja -koreografia)

Lavastesuunnittelu: taiteilija, maanviljelijä Osmo Rauhala (Rauhalan ensimmäinen oopperalavastus)

Vanhan Sillanpään rooli: baritoni Sauli Tiilikainen

Siikrin, F. E. Sillanpään vaimon rooli: sopraano Helena Juntunen

Orkesteri: TampereRaw kapellimestarinaan Petri Komulainen

Äänimaailman suunnittelu ja tuotanto: Tomi Pietilä, TomFloor Productions / Akun tehdas

Toiminnanjohtaja, tuottaja Vilja Pylsy

Tuotanto: F. E. Sillanpään Seura ry.