Kirjailija, filosofian tohtori, Sillanpää-oopperan libretisti, Panu Rajala on kirjoittanut tuotteliaasti elämäkertoja Suomen historiaan vaikuttaneista henkilöistä.

  • Panu kirjoittaa nopeampaa kuin lukija pystyy lukemaan, arkkitehti Matti Huusari tokaisi hymyillen Hämeenkyrön kotiseutumuseossa pidetyssä Kirjakahvilassa.

Tapahtuman aiheena oli Rajalan uusin teos runoilijana parhaiten tunnetusta Eino Leinosta. Leino oli myös kirjailija, lehtimies ja kriitikko.

  • Kun jollekin alalle ryhtyy, niin kysyntää alkaa tulla. Kustannusyhtiössä mietittiin kuumeisesti kenestä pyytävät seuraavaksi elämäkertaa. Eino Leinosta on tehty aiemmin elämäkertoja, mutta viimeisimmästä on neljännesvuosisata. Pidän parhaana Leinon ystävän ja rakastetun L. Onervan kirjoittamaa teosta. Se on syvällistä analysointia, mutta kieltämättä rakastajan kirjoittamana puolueellinen, Rajala sanoo.

Nylundin päiväkirja

Rajala kertoo löytäneensä uusia puolia Leinosta. Yksi niistä liittyy kuvanveistäjä Felix Nylundin päiväkirjamerkintöihin.

  • Nylund asui Leinon kanssa sisällissodan aikaan. Siinä missä Leino näki valkoiset Suomen kansan vapauttajina, Nylundin päiväkirjoista sai jopa tragikoomisia viitteitä kansakunnasta. Nylundin mukaan Suomen kansa oli 1918 järjiltään. Päiväkirjamerkinnät antoivat Leinon merkintöihin nähden hyvää ristivalotusta.
Panu Rajala


Leino halusi irtautua Suomesta

Sodan jälkeen 1920-luvulla Leinon teosten myynti lähti laskuun ja Rajalan mukaan Leinon ”henkinen kompassi” meni silloin sekaisin.

  • Hän sydämistyi, terveys alkoi reistailla ja kyllästyminen Suomeen näkyi muun muassa presidentti K. J. Ståhlbergille kirjoitettuna anomuksena päästä irti Suomen kansalaisuudesta ja liittyä Viron tasavaltaan.

Rajala kuvaa hauskasti Leinon tragikoomista retkeä Viroon.

  • Virossa Leinoa palvottiin ja hänet haluttiin sinne esiintymään. Alkoholismiin taipuvainen taiteilija halusi tehdä vaikutuksen ja liittyi jopa raittiusliittoon innoittaakseen itseään selväpäiseen esiintymiseen. Lähtiessään Viroon Leino laittoi konjakkipullon kuitenkin povitaskuunsa ”vain varmuuden vuoksi”. Virossa taas kirjailijakollegat olettivat, että kieltolain Suomesta tuleva kirjailija haluaa juoda alkoholia mielin määrin. Reissu meni kuitenkin lopulta ihan hyvin, kiitos Leinon vankan tukijoukon, jotka pitivät huolta, ettei ylilyöntejä alkoholin käytössä ilmene, Rajala kertoo.
Kirjakahvilassa.


Rajala ratkaisi kuolinsyyn
Media on jo nostanut esiin Rajalan ratkaisseen 47-vuotiaana kuolleen Eino Leinon kuolinsyyn: sylisperäisen vatsataudin.

  • Syy on tähän asti ollut arvoitus, sillä pitävät todisteet ovat puuttuneet. Löysin Leinon henkilääkärin Väinö Lindénin kirjaaman merkinnän kuolinsyystä L. Onervan elämäkerran marginaalista ja tätä todistetta tunnutaan pidettävän pitävänä.

Boheemia elämää viettäneelle Leinolta mitallinen runous syntyi Rajalan mukaan helposti.

  • Leinolla oli valtava muisti, joka oli hämmästyttävin piirre hänen luovassa innossaan. Leino oli tuottelias eikä hän viimeistellyt tekstejään.

Miten Leino pärjäisi nykyaikana?

  • Ei pärjäisi missään nimessä. Nyt eletään niin siistiä, terveellistä ja ”hampaatonta aikaa”, että boheemi, alkoholiin taipuvainen taiteilija olisi kauhistus.

Panu Rajala. Virvatuli. Eino Leinon elämä. Kirjamyyntiin tästä linkistä. 

Teksti ja kuvat Vilja Pylsy

Rajalan tuoreimmat teokset Eino Leinon ja I. K. Inhan elämäkerrat.

Sillanpää-oopperan taiteellinen johtaja Waltteri Torikka on koonnut upean työryhmän. Yksi lavalla nähtävistä esiintyjistä on kaksoisroolissa F. E.:n äiti-Miinana ja hoitajana esiintyvä sopraano Päivi Nisula.

  • Minusta on tärkeää, että oopperaa tehdään ja esitetään muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella. Olen mielelläni mukana tällaisessa uudenlaisessa hankkeessa. Ja onhan Sillanpää hieno kirjailija, Nisula sanoo.

Nisula nähdään myös 10. helmikuuta ensi-iltansa saaneessa Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperassa Kaisan roolissa. Tuomas Parkkisen ohjaamassa oopperassa naiset nostetaan keskiöön.

  • Vaikka elämä tuo eteen paljon murhetta ja huolta, pysyvät naiset pystyssä ja jatkavat elämää eteenpäin. Tämä on täysin uudenlainen näkemys Pohjalaisista ja tottakai Madetojan musiikki on vahvaa ja tunteisiin vetoavaa.

Tampereen oopperan näyttämöllä nähdään myös Sillanpää-oopperan työryhmästä Waltteri Torikka Karjanmaan Kyröstin roolissa, oopperakuorosta lavalla ovat Sanna Meretvuo ja Marko Tuupainen. Puvustuksen takaa löytyy kummastakin oopperasta Elina Vättö.

  • Yhteistyö on sujunut hyvin, olen saanut Waltterin “putoamaan” harjoituksissa. Eli tapanani on hauskuuttaa työkavereita näyttelemällä välillä vähän oudosti, useimmiten ihmisten pokka ei silloin pidä, Nisula kertoo.

Lisätietoa Pohjalaisista: http://www.tampere-talo.fi/pohjalaisia

Päivi Nisula

Saaristo-oopperan perustaja

Päivi Nisula on perustanut Saaristo-oopperan vuonna 2010. Oopperan yhtenä tarkoituksena on tuoda pysyvää oopperatoimintaa Turun seudulle — viedä oopperaa sinne missä sitä ei ole esitetty, sekä tehdä oopperaa teatterin keinoin.

Nisula aloitti musiikinopintonsa Turun Konservatoriossa pääaineena piano. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli 1980-luvulla solistisella osastolla, pääaineena laulu. Hän voitti Timo Mustakallio-laulukilpailun 1989. Suomen Kansallisoopperan solistikunnasta Nisula eläköityi viime heinäkuussa tehden 26 vuoden uran.

Hän on esiintynyt muun muassa Saksassa, kaikissa Pohjoismaissa, Espanjassa, Turkissa, Virossa, Latviassa, Englannissa, Unkarissa, Japanissa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa.

  • Suurin meriittini minulle on kuitenkin perheeni, kolmen lapsen äiti vastaa.

 

Teksti: Vilja Pylsy, kuva: Heikki Tuuli

Sillanpää-oopperan Koskimiehen rooliin on valittu tenori Petri Bäckström.

Bäckström on suosittu esiintyjä oopperoiden ja orkesterien solistina. Hän vieraileekin säännöllisesti Suomen merkittävimmillä oopperanäyttämöillä. Hän on Timo Mustakallio (2000) ja Lappeenrannan (2002) laulukilpailujen finalisti.

  • Parhaaksi kilpailusaavutuksekseni luen kuitenkin esimestaruus-luokan SM-hopean vakiotansseissa Kotkassa vuonna 1994, Bäckström vastaa hymyillen.

Tanssin kautta Bäckström on tutustunut myös Sillanpää-oopperan ohjaaja Marco Bjurströmiin.

  • Olen ollut aikanaan tanssijana ”Me and my girl” -musikaalissa, jonka koreografina Marco toimi. Mielenkiinnolla odotan hänen näkemystään oopperataiteesta ja sen avautumisesta yleisölle, Bäckström vastaa.

Bäckströmille tuttu on myös vanhaa Sillanpäätä esittävä Sauli Tiilikainen.

 

  • Olen kohdannut Saulin viimeksi yhteisellä lavalla Madama Butterflyssä Savonlinnassa. Sauli innosti ottamaan niitä laulamisen ensiaskelia aikanaan — ja toisaalta Sauli on selvästi seurannut tekemistä vierestä pitkin vuosia. Sen lisäksi että Sauli on karismaattinen esiintyjä, hän on myös lämminhenkinen pedagogi.

Petri tiedetään oopperapiireissä laulajana, jonka harrastuksena on neulominen, koska se auttaa keskittymään.

  • Joulun aikaan sain inspiraation virkatuista lapasista. Minua kiehtoo erilaiset pinnat, kuosit ja mallit. Virkattuani kolme erilaista lapasta, väsähdin, enkä ole saanut paria yhdellekään niistä aikaiseksi. Varsinaista meditatiivista neulontaa on jonkun erittäin monotonisen ja pitkäkestoisen työn, esimerkiksi täysikokoinen torkkupeiton neulominen ohuilla puikolla, Bäckström valottaa.

Ennen Sillanpää-oopperaa Bäckströmiä voi kuulla muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlien Kullervo-esityksissä http://www.operafestival.fi/fi/Ohjelmisto/Ohjelmisto-2017/Kullervo
Petriä haastatteli Vilja Pylsy. Kuvat Alejandro Lorenzo.

Ooppera Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään elämästä.

Baritoni Waltteri Torikan tähdittämä ja taiteellisesti johtaman oopperan kantaesitys Sillanpään syntymäkodin miljöössä, Myllykolun Kesäteatterissa, Hämeenkyrössä, kesällä 2017.

Sillanpää-oopperan liput tulevat myyntiin 3.5.2016 klo 11! Ostomahdollisuudet: www.ennakkolippu.com / info ( ät) fesillanpaa.com / p. 045 667 5454